Vältä työuupuminen tuunaamalla työtäsi

Tuoreiden tutkimusten mukaan työn tuunaaminen vaalii työn imua ja suojelee työuupumukselta, kerrotaan Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Vältä työuupuminen tuunaamalla työtäsi


Työn tuunaaminen tarkoittaa, että työntekijä itse aloittaa työnsä muokkaamisen vastaamaan omia tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan, kerrotaan Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

– Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea työtovereilta, kertoo Työterveyslaitoksen dosentti, tutkimusprofessori Jari Hakanen tiedotteessa.

– Työn tuunaamista on myös omatoiminen uusien työn haasteiden lisääminen, esimerkiksi uuteen innostavaan projektiin tarttuminen.

Työterveyslaitoksen ja Utrecthin yliopiston tutkimusten mukaan tallainen työn tuunaaminen lisää työn mielekkyyttä, työn imua ja kannustaa ihmistä hyvään suoritukseen. Sen sijaan sellainen työn tuunaaminen, jossa vältetään haitallista kuormitusta kuten hankalia vuorovaikutustilanteita, voi päinvastoin lisätä työuupumusta.

Tutkimuksen mukaan myös kiireisissä ja vaativissa tehtävissä työskentelevien työn tuunaaminen kannattaa.

Ilmapiirikartoituksissa kannattaisi edistää työn imua, ei työtyytyväisyyttä

Toisessa tutkimuksessa verrattiin miten eri työhyvinvoinnin tyypit – työn imu, työuupumus, työholismi ja työtyytyväisyys työssä – ennustavat erilaisia työn tuunaamisen tapoja.

Työn imussa olevat hakivat tuunaamalla uusia voimavaroja ja haasteita, mutta eivät vältelleet vaikeita tilanteita. Työn imussa ihmisellä onkin riittävästi energiaa kohdata myös hankalia tilanteita.

Tyytyväisyys työhön ei sen sijaan ennustanut mitään työn tuunaamisen tyyppiä.

Hakasen mukaan organisaatiot arvioivat ilmapiirikartoituksissa perinteisesti työtyytyväisyyttä, mutta tämän tutkimuksen perusteella työtyytyväisyys ei ole hyvä mittari, jos aloitteellisuutta ja tulevaisuuteen suuntautumista pidetään tavoitteena.

Työuupuneilla ei ollut voimavaroja panostaa oppimiseen ja kehittymiseen työssä. Sen sijaan he välttelivät hankalia tilanteita ja kuormitusta. Työuupuneiden on vaikea selvitä vaativista töistä ja he kokevat usein riittämättömyyden tunnetta.

Myös työholistit halusivat kehittää itseään ja hakea uusia haasteita. Toisin kuin työn imussa, työholisti kuitenkin tuunaa työtään, vaikkei hänellä olisi voimavaroja siihen. Työholismi saattaakin johtaa usein työuupumukseen.

Työn imussa oleva työn tuunaaja on paras mahdollinen yhdistelmä organisaation kannalta

Työn imussa olevilla työntekijöillä halu työn tuunaamiseen säilyi koko tutkimuksen seuranta-ajan neljä vuotta. Se, että työn imu näyttää olevan melko pysyvä tila, voikin selittyä sillä, että työn imussa olevat tuunaavat työtään ja siksi säilyvät työn imuisina.

Hakasen mukaan työelämän nopeat muutokset ja epävarmuus ovat rajusti koetelleet työntekijöiden oma-aloitteisuutta ja ammatillista ylpeyttä omasta työstään.

– Jotta yhä useampi pääsisi työn imuun ja haluaisi tuunata työtään, niin tarvitaan myös työntekijöiden vahvuudet tunnistavaa, aloitteellisuuteen kannustavaa ja hyvinvointiin panostavaa johtamista.

Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Facebooktwitterlinkedinmail