Työkaveri toisesta kulttuurista on tärkeä linkki hyvinvoinnille

Tuore väitöskirja kertoo, että suomalaiselle lähin työtoveri on suomalainen, mutta eniten työtyytyväisyyttä näyttää lisäävän työtoverisuhde toisesta kulttuurista tulevaan.

Työkaveri toisesta kulttuurista on tärkeä linkki hyvinvoinnille


Väitöskirjassa tutkittiin valtaväestön ja maahanmuuttajien työtoverisuhteita. Vastaavaa tutkimustietoa on maailmassa vasta vähän, vaikka kulttuurisesti monimuotoiset työyhteisöt yleistyvät kovaa vauhtia – myös Suomessa.

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin tutkimukseen osallistui lähes 400 linja-auton kuljettajaa ja mekaanikkoa, jotka työskentelevät suomalaisessa kaupunkiliikenteen linja-autoyhtiössä.

Työpaikalla iso rooli

Bergbom sanoo, että tutkimus nosti esiin kolme yllätystä. Ensinnäkin tutkijan yllätti se, miten paljon läheisiä työtoverisuhteita suomalaisilla ja maahanmuuttajilla on. Joka kuudes maahanmuuttajista ja joka kymmenes suomalaisista ilmoitti, että kaikkein läheisin työtoveri on toisesta kulttuurista. Bergbom arvioi, että pelkästään läheisiä työtovereita on näin ollen huomattavasti enemmän.

”Työpaikoilla luodaan sosiaalista hyvinvointia. Työpaikalla on hyvin merkittävä kulttuurillinen rooli, tutkija summaa tuloksia.

Toinen yllätys oli, että myös suomalaiselle työtoverisuhde maahanmuuttajaan on voimakkaimmin yhteydessä työtyytyväisyyteen.”

”Osasin odottaa, että maahanmuuttajalle työtoverisuhde suomalaiseen on vahvasti työhyvinvointia lisäävää, mutta että tilanne on myös toisinpäin”, Bergbom sanoo.

Väitöskirjassa ei tutkittu ilmiön syitä, mutta yksi todennäköisesti on se, että ennakkoluulot ylipäätään vähentyvät uusista kulttuureista oppiessa.

Koska hyvät suhteet työkavereihin lisäävät hyvinvointia, työpaikoilla tulisi edistää vuorovaikutusta. Yksi keino tähän on estää kuppikuntaistumista, Bergbom vinkkaa.

Maahanmuuttajat kokevat kiusaamista

Kolmas yllätys liittyi työpaikkakiusaamiseen. Väitöskirja paljasti, että mitä kaukaisemmasta kulttuurista henkilö on saapunut, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on joutua kiusatuksi. Kulttuurillinen etäisyys vaikutti myös suhdekokemukseen: mitä suurempi on etäisyys, sitä vähemmän syntyy myönteisiä suhteita valtaväestön kanssa.

Työpaikkakiusaamisen muodoista yleisin oli sosiaalinen eristäminen.

”Maahanmuuttajataustaisista vastaajista 22 prosenttia ilmoitti olevansa kiusattu, valtaväestöstä 8 prosenttia. Kulttuurisesti kauimpaa tulevien todennäköisyys tulla kiusatuksi oli peräti 800-kertainen valtaväestöön verrattuna.”

Tutkimukseen osallistuneet olivat 32 maasta. Kauimpaa tulleet olivat kotoisin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, lähimmät Virosta.

Lähde: STT, SAARA TUNTURI

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail

Yhteistyössä mukana