”Teenkö oikein, sillä se näyttää erilaiselta”

Seniori oppii digipalvelut, kunhan saa harjoitella rauhassa. Vanhukset ovat yleisesti ottaen kiinnostuneita tietotekniikasta ja haluavat käyttää sitä enemmän, jos vain apua on tarjolla.

”Teenkö oikein, sillä se näyttää erilaiselta”


Uskallanko painaa tästä? Mistä löydän asetukset ja miten niitä voi muuttaa? Mistä saan neuvoja? Voinko menettää rahani, jos teen näin? Muun muassa näitä kysymyksiä pyörittelevät päässään seniori-ikäiset, jotka haluaisivat käyttää tietotekniikkaa, mutta eivät osaa.

Vanhustyön keskusliiton vastaava asiantuntija Liisa Tiainen arvioi, että ihminen ei aina tunnista, mitä hän osaa ja missä hän tarvitsee apua. ”Kyse on kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, osaako ihminen ylipäätään käyttää laitteita ja välineitä ja siitä, osaako hän käyttää kyseistä palvelua. Ongelmana voi olla, että hän ei osaa käyttää esimerkiksi älypuhelintaan asianmukaisesti.”

Tiainen painottaa, että seniori-ikäiset on monenkirjava joukko; on huomattavan paljon heitä, jotka hallitsevat sujuvasti erilaiset palvelut ja alustat. ”Sitten on osa, joille jo tekstiviestin lähettäminen voi olla vaikeaa.”

Tiainen havainnollistaa, että Suomessa on puolisen miljoonaa yli 65-vuotiasta, jotka eivät käytä tietotekniikkaa. Erityisesti pankkipalveluiden hallinta on tärkeää, koska pankkitunnuksia tarvitaan tilanteissa, joissa ihmisen pitää varmentaa henkilöllisyytensä saadakseen esimerkiksi viranomais- tai terveysasian hoidetuksi.

Etene rauhassa ja kokeile

Samoilla linjoilla on seniorien tietotekniikkayhdistyksen Enterin toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki. Hän muistuttaa, että vanhukset ovat yleisesti ottaen kiinnostuneita tietotekniikasta ja haluavat käyttää sitä enemmän, jos vain apua on tarjolla. Enter on yksi järjestöistä, jonka toiminnassa on mukana joukko vapaaehtoisia, jotka auttavat, rohkaisevat ja motivoivat digioppimiseen.

Etelämäki muistuttaa, että opastustilanteessa käytetyllä sanastolla on suuri merkitys. Siksi suvun supernörtti ei aina ole paras opettaja, vaan tarvitaan yksinkertaista selkokieltä. Usein sekin auttaa, että opastaja on suunnilleen samanikäinen ja osaa asettua autettavan asemaan. ”Turha on puhua ammattislangilla ihmiselle, joka käyttää vaikka toista kertaa laitetta koko elämässään.”

”Ikääntyessä kaivataan toistoja ja sitä, että asioissa edetään hitaammin. Vertaistukijalle uskaltaa esittää tyhmän kysymyksen ja uskaltaa kysyä sen toisenkin kerran”, Etelämäki lisää.

Miten tämä toimii?

Aina kyse ei ole jonkin tietyn palvelun, kuten verkkopankin tai pankkitunnusten osaamisesta, vaan laitteen ominaisuuksista. Miten päästä asetuksiin, erilaisiin valikoihin, miten kosketusnäyttö pelaa, listaa Etelämäki. ”Yksi keskeinen on pelko koko laitetta kohtaan. Pelätään myös, että toimitaan väärin. Mietitään, mitä tapahtuu, jos painan tästä. Opastajan kanssa voidaan tätä kokeilla.”

Liisa Tiainen puolestaan peräänkuuluttaa verkkopalveluiden tuottajilta pysyvyyttä. Kun sivu tai sovellus toimii eri tavalla kuin ennen, voi se aiheuttaa pulman. ”Ikääntyessä tulee varovaiseksi ja kognitiiviset taidot heikkenevät. Kun sovelluksia muutetaan, ja näytössä on paljon tietoa, tuottaa se ongelmia ja epävarmuutta. Usein kuulee sanottavan, että teenkö oikein, kun se näyttää erilaiselta. Varsinkin raha-asioissa pelko korostuu.”

Tiainen arvioi, että opastamisen tarve ei vähene, sillä ihmiset elävät kauemmin, jolloin ikääntyvien määrä kasvaa. Markkinoille tulee jatkuvasti myös uusia laitteita ja sähköisiä palveluita. Kun eläkkeelle jäämisen jälkeen työpaikan tukipalvelut loppuvat, se lisää osaltaan digituen tarvetta.

Nettiä käytetään yleisimmin pankkiasioihin

Noin joka viides 65–74-vuotias ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Tätä vanhemmista useampi kuin joka toinen ei ole käyttänyt ikinä nettiä. 65–74-vuotiaista 75 prosenttia on käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. 75-vuotiaista tai sitä vanhemmista nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana oli käyttänyt runsas kolmannes. Nettiä käytetään pääasiassa asioiden hoitamiseen, viestintään ja median seuraamiseen sekä tiedonhakuun. Asioinnista yleisintä on pankkiasioiden hoito. Vaikka nettiä käytetään yhä enemmän puhelimella, laskee kännykän nettikäyttö jyrkästi iän nousun myötä.

Pankit ohjaavat asiakkaitaan voimalla verkkopalveluiden piiriin. Siksi niiden etu on kouluttaa senioreita ja muita ryhmiä, joilla voi olla hankaluuksia verkkopalveluiden tai uusien sovellusten kanssa. Kuten Nordean liiketoimintajohtaja Sari Tempakka asian muotoilee: Digipalveluiden heikoin lenkki on käyttäjä itse.

Lähde: STT

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail