Suomalaisten tietoisuus ruoan ympäristövaikutuksista on lisääntynyt

Merkittävin ympäristöteko lautasella on suosia kasviksia lihan sijaan. Myös hävikin vähentäminen on tärkeää, sillä hukkaan heitetyn ruoan ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan.

Suomalaisten tietoisuus ruoan ympäristövaikutuksista on lisääntynyt


Suomalaiset haluavat vähentää ruoasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja tietävät aiempaa paremmin, miten se tehdään, selviää WWF:n tuoreesta tutkimuksesta. Jo 40 prosenttia suomalaisista aikoo vähentää ruokavalionsa ympäristövaikutuksia suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota.

Suomalaisten tietoisuus ruoan ympäristövaikutuksista on lisääntynyt. WWF:n teettämässä tutkimuksessa 59 prosenttia vastaajista arvioi ruoan olevan merkittävä tai erittäin merkittävä ympäristövaikutusten aiheuttaja, kun kaksi vuotta sitten näin arvioi 46 prosenttia vastaajista. Ruoka on asumisen ja liikkumisen ohella merkittävin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen rehevöitymiseen ruoka vaikuttaa eniten.

”Maailmanlaajuisesti suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle on laajeneva maatalous, erityisesti lihantuotanto. Ruoan ympäristövaikutukset on vähennettävissä parhaiten vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Myös hävikin vähentäminen on tärkeää, sillä hukkaan heitetyn ruoan ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan”, WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää sanoo.

Parin vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna suomalaiset ovat nyt huomattavasti varmempia siitä, että aikovat vähentää oman ruokavalionsa ympäristövaikutuksia. Nyt 40 prosenttia vastaajista pyrkii tavoitteeseen suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota, kun kaksi vuotta sitten näin aikoi tehdä 34 prosenttia vastaajista.

”On hienoa huomata, että tieto leviää ja suomalaiset haluavat tarttua toimeen ruoan ympäristövaikutusten vähentämiseksi”, Valkeapää iloitsee.

Pakkausten ja kuljetusten ympäristövaikutukset arvioidaan yläkanttiin

Huomattava osa vastaajista pitää edelleen kaukana tuotettujen elintarvikkeiden ja pakkausten välttämistä merkittävinä tekoina ympäristön kannalta. Todellisuudessa kuljetusten ja pakkausten osuus ruoantuotannon ympäristövaikutuksista on yhteensä vain kymmenesosa. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannosta eli kasvien ja eläinten kasvatuksesta.

”Valinta kasvisten ja lihan välillä on ympäristön näkökulmasta huomattavasti suurempi kuin se, miten tuote on pakattu tai miten kaukaa se on tuotu”, Valkeapää kiteyttää.

”Vähentämällä lihankulutusta suojelet myös villieläimiä. Lihan kulutusta ei tarvitse kuitenkaan kokonaan lopettaa. Kun syöt lihaa, WWF:n Lihaopas auttaa valitsemaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja”, Valkeapää kannustaa.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia sekä maitoa noin 112 litraa henkeä kohti. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

”Naudanlihaa syötiin vuonna 2017 keskimäärin 19,4, sianlihaa 33,4 ja siipikarjanlihaa 24,9 kiloa henkeä kohti”, kertoo yliaktuaari Tarja Kortesmaa Lukesta.

Maidon kulutus väheni keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni jyrkästi, reilulla 14 prosentilla. Kevytmaitoa kului lähes edellisvuoden tahtiin, mutta täysmaidon kulutuksessa oli sen sijaan parin vuoden laskusuunnan jälkeen kasvua seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Viljan kokonaiskulutus lisääntyi vuodesta 2016 vajaan prosentin 80 kiloon henkeä kohti. Kauran kulutus lisääntyi kilon verran, 7,3 kiloon, ja riisin kulutus 0,2 kiloa, kuuteen kiloon henkeä kohti. Vehnää ja ruista käytettiin lähes saman verran kuin edellisvuonna, 44,5 ja 15,5 kiloa.

Lähteet: WWF, Luke

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail