Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?

Työntekijän hyveisiin keskittyvä tutkimus on uusi päänavaus Suomessa.

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?


Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia. Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla?

Vastauksia näihin kysymyksiin antaa tuore Tampereen yliopiston raportti ”Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä”.

Sosiaalisesta älykkyydestä itseohjautuvuuteen

Tulosten mukaan hyvään työntekijään liitettiin seitsemän laajempaa hyvekategoriaa, joista jokainen sisälsi useampia hyveitä.

Nämä olivat: sosiaalinen älykkyys (esimerkiksi arvostavuus, luotettavuus), inhimillisyys (myötätuntoisuus), oikeudenmukaisuus (tasa-arvoisuus), määrätietoisuus (tavoitteellisuus, itseohjautuvuus), itsesäätely (reflektiivisyys, stressinsietokyky), ammatillinen viisaus (tietämys, harkitsevuus) ja yhteistyökykyisyys (auttavaisuus, tuen tarjoaminen).

Hyvään sosiaalialan työntekijään kohdistetut odotukset tiivistettiin neljään odotuskategoriaan: työyhteisötaidot, lojaalisuus työnantajaa kohtaan, työhön sitoutuminen ja kehitysmyönteisyys.

Hyveistä erityisesti avoimuus, sinnikkyys ja itseohjautuvuus olivat yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen.

”Itseohjautuvuus on uskoakseni sellainen ominaisuus, jota työntekijöiltä alasta riippumatta odotetaan. Aina se ei tarkoita sitä, että hän veisi asiat itsenäisesti maaliin vaan että hän esimerkiksi huomaa kehityskohteita ja nostaa niitä oma-aloitteisesti esille työyhteisössä”, kertoo tutkimuksen vastuuhenkilö Mervi Ruokolainen. Hän toimii nyttemmin erikoistutkijana Työterveyslaitoksella.

Uusi päänavaus Suomessa

”Päätavoitteemme oli selvittää sosiaalialan työntekijään liitettäviä hyveitä ja odotuksia”, Ruokolainen sanoo.

”Lisäksi selvitimme, kuinka yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista olivat. Tämä tarkastelu nähtiin tärkeäksi, sillä jos työntekijä ja lähiesimies pelaavat samaan pussiin, se voi olla työntekijälle voimavara kuormittavassa työtilanteessa.”

”Työelämän hyvetutkimus on vasta käynnistymässä, ja Suomessa sitä on tehty lähinnä vain organisaatioiden eettisten hyveiden näkökulmasta. Tuomalla työntekijän hyveet keskiöön eettisyyden nähdään rakentuvan työntekijän oman toiminnan kautta sääntöjen ja velvoitteiden sijaan”, Ruokolainen kertoo.

Lausutaan odotukset ääneen

”Ennen meidän tutkimustamme ei tiedetty mitään siitä, miten yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista ovat”, Ruokolainen sanoo.

Tulosten mukaan esimiehet korostivat ennemmin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyivät sosiaalilalan työntekijän toimintaan työyhteisön jäsenenä, työntekijät taas asiakkaan kohtaamisessa olennaisia ominaisuuksia.

Kaikkiaan erot näkemyksissä olivat Ruokolaisen mukaan pieniä. Kuitenkin kun tutkittiin esimies-alaispareja, havaittiin, että vähintään kolmanneksella näkemykset olivat melko erilaisia. Eniten eroja oli, jos työntekijä ja esimies tapasivat harvoin tai työskentelivät esimerkiksi eri toimipisteissä.

”Kohtaamattomuus lisää ristiriitojen ja pettymysten riskiä, ja siitä voi koitua aikaisempien tutkimusten mukaan kielteisiä seurauksia sekä työhyvinvoinnille että työssä suoriutumiselle. Tässä tutkimuksessa näkemysten yhdenmukaisuus yhdistyi parempaan työssä suoriutumiseen.”

Ruokolainen korostaa, että hyveitä ja odotuksia on syytä pohtia yhdessä ja lausua niitä julki, vaikka usein se jää haastattelujenkin mukaan taka-alalle. Itsestäänselvästi pohdinnat kuuluvat kehityskeskusteluihin ja uusien työntekijöiden perehdytykseen.

Konkreettista eettisyyttä

Tutkimuksessa hyveillä tarkoitettiin niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä ihmisenä ja työntekijänä hyvän ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti tehtävässään.

Odotuksilla tarkoitettiin niitä velvollisuuksia, joita hyvällä työntekijällä ajatellaan olevan. Odotusten nähdään olevan nykytyöelämässä muutoksessa, mikä oli yksi syy niiden selvittämiseksi.

Hankkeen laadullinen haastatteluaineisto kerättiin kahdessa ja määrällinen kyselyaineisto neljässä kunnassa. Osallistujat olivat sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja heidän lähiesimiehiään. Haastateltavia oli 38 ja kyselyyn vastanneita 146.

Lähde: STT

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail