Miljonääriksi ja maailmanmestariksi tietokonetta pelaamalla

Kilpapelaajatähti Jesse Vainikka ei pidä itseään Vuoden urheilija -ehdokkaana.

Miljonääriksi ja maailmanmestariksi tietokonetta pelaamalla


Mikä yhdistää Mikael Granlundia, Kaisa Mäkäräistä, Iivo Niskasta, Tero Pitkämäkeä, Kimi Räikköstä ja Jesse Vainikkaa? He ovat kaikki maailmanmestareita. Perinteisimpien urheilulajien suomalaistähdet tiedetään ja tunnetaan, elektronisen urheilun ässää Vainikkaa ei vielä niinkään.

Vainikka, pelaajanimeltään JerAx, oli voittamassa elokuun lopulla tietokoneen strategiapeli Dota 2:ssa maailmanmestaruutta The International -turnauksessa Vancouverissa. Viisihenkisessä OG-joukkueessa mukana oli myös toinen suomalainen, Topias ”Topson” Taavitsainen.

– Kyllä minutkin jo joskus tunnistetaan Suomessa, mutta useammat eivät halua häiritä. Se on suomalainen ominaisuus. Se on myös onni, että Suomessa saa olla rauhassa, toisin kuin esimerkiksi Filippiineillä, jossa Dota 2 on erittäin suosittu peli. Siellä kadulla ihmiset huutavat suosituimpien pelaajien nimiä, Vainikka kertoo.

Maailmanmestaruuden ansiosta 26-vuotias Vainikka on yksi tämän vuoden menestyneimmistä suomalaisurheilijoista. Helsingissä asuva kilpapelaaja ei kuitenkaan haikaile ehdokkuudesta Vuoden urheilija -titteliin Urheilugaalassa.

– Ehdokkuus olisi siistiä ja merkitsisi paljon, mutta en näkisi itseäni ehdokkaana, Vainikka pohtii.

Vuosi sitten Dota 2:ssa maailmanmestaruutta juhlineen Lasse Urpalaisen saavutus oli ehdolla tammikuussa vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. Vainikan ja Taavitsaisen ohella tänä vuonna suomalaisista e-urheilussa on menestynyt erityisesti myös Joona ”Serral” Sotala, joka on maailman eliittiä toisessa strategiapelissä StarCraft II:ssa.

– Lähtökohtaisesti on huono juttu, että urheilu ja e-urheilu yritetään laittaa yhteen. Molemmat ovat oma ilmiönsä. Kutsun itseäni kilpapelaajaksi ja lajia kilpapelaamiseksi, ettei se sekoitu urheiluun, Vainikka sanoo.

Urheilua tai ei, e-urheilua ollaan viemässä kiivaasti jopa lähivuosien olympialaisiin.

– Väitän, ettei kilpapelaaminen halua olympialaisiin. Kilpapelaamisen ei tarvitse päästä niihin kisoihin. Meillä on meidän oma ekosysteemi, joka toimii, Vainikka napauttaa.

Tärkeintä intohimo, eivät suuret palkintorahat

Menestys kilpapelaamisessa on tuonut Vainikalle maineen ja kunnian lisäksi myös rahaa: tähän mennessä yli 3,3 miljoonaa dollaria eli noin 2,8 miljoonaa euroa.

– Ymmärrän, että media painottaa jutuissaan rahasummia. Se on houkutin, muttei pääasia. Turnauksissa on äärettömän lahjakkaita ja kaikkensa antavia nuoria. Jokaiseen isoon turnaukseen valmistaudutaan kuukausien työllä, ja niissä nähdään äärettömän taitavia yksilösuorituksia ja hienoa strategista tiimikoordinointia, Vainikka kiteyttää.

– Minulle tärkein asia on intohimo. Se kontrolloi täysin sitä, mitä teen.

Vainikka on saanut kuukausipalkkaa kilpapelaamisesta vuodesta 2015. Jalkapalloa nuorempana kymmenen vuoden ajan pelannut Vainikka jätti aikoinaan Tampereen yliopiston kesken parin kuukauden opiskelun jälkeen ja suuntasi Etelä-Koreaan luomaan uraa kilpapelaajana.

Ensikosketuksena tulevaan Vainikka sai 1990-luvun alun supersuositulla Super Nintendo -videopelikonsolilla.

– En kuvitellut, että voisin tienata joskus elannon pelaamisella. Koin, että paljon parempiakin pelaajia on olemassa, ja että jos joku kaveriporukastamme menestyy, se en ole minä. Kun löin pelimaailmassa läpi, yllätyksellisyys oli vahvuuteni. Pyrin ottamaan riskejä, Vainikka kuvailee.

Lähde: STT, TUOMAS REINIKAINEN

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail