Kirjaston ovi aukeaa yhä useammin kortilla tai koodilla

Omatoimikirjastoihin liittyneet huolet eivät ole käyneet toteen, sanovat asiantuntijat.

Kirjaston ovi aukeaa yhä useammin kortilla tai koodilla


Ilkivaltaa, häiriköintiä tai irtisanomisia. Kun omatoimikirjastoja alettiin puuhata Suomeen, vastalauseita herättivät pelot henkilöstövähennyksistä tai huonosti käyttäytyvistä kävijöistä.

Omatoimikirjastolla tarkoitetaan kirjaston aukioloaikaa, jolloin asiakkaat pääsevät tiloihin kirjastokortilla tai henkilökohtaisella koodilla. Työntekijöitä joko ei ole paikalla tai he tekevät muita työtehtäviä, eivät palvele asiakkaita.

Kolmen kirjastoasiantuntijan korvin ei ole kantautunut kuin yksittäisiä ongelmatilanteita, eikä tiettävästi myöskään yt-neuvotteluita ole omatoimikirjastojen myötä käyty.

Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta ja omatoimikirjastoista selvityksen tehnyt Seinäjoen kaupunginkirjaston projektipäällikkö Mika Mustikkamäki toteavat, että palaute niin kunnilta, kuntalaisilta kuin työntekijöiltäkin on ollut pääosin positiivista. Aineistolle tai laitteille ei ole käynyt vahinkoja.

– Esimerkiksi tuolien jättäminen epäjärjestykseen voi ärsyttää henkilökuntaa, mutta varsinaista ilkivaltaa se ei ole, Mustikkamäki huomauttaa.

Prosenteissa kovaa kasvua

Kunnat voivat parantaa palvelutasoa kustannustehokkaasti, kun kirjastoja pidetään auki omatoimiperiaatteella. Laajat aukioloajat ilahduttavat kuntalaisia ja harrastusryhmiä. Henkilökunta taas pääsee käyttämään ammattitaitoaan esimerkiksi koulutuksiin ja kokoelmatyöhön. Mustikkamäen raportissa yksi haastateltava kutsui tätä vapautumiseksi ”viivakoodin jatkeesta kirjastoammatillisiin töihin”.

Kunnat hyödyntävät omatoimikirjastoja yhä enemmän. Toiminnan aloittamiseen on voinut hakea aluehallintovirastolta viime vuosina myös valtionavustusta, mikä on mahdollisesti osaltaan vaikuttanut asiaan.

OKM:n tilastojen mukaan vuonna 2014 omatoimisten kirjastojen osuus kirjastojen kaikista aukiolotunneista oli neljä prosenttia, kun viime vuonna lukema oli jo 15 prosenttia. Vuonna 2017 Suomen kirjastot olivat auki yhteensä vajaat 1 650 000 tuntia, ja 15 prosentin osuus tästä on reilut 360 000 tuntia.

Paikkakunnittain omatoimikirjastoja ei tilastoida. Ministeriön Aaltosella on tuntuma, että niitä on perustettu melko tasaisesti eri puolille maata.

– Tiedossamme ei ole erityisiä katvealueita, joissa omatoimikirjastoja ei olisi lainkaan. Tämän kaltaiset asiat leviävät aika nopeasti, kun kirjastot jakavat toisilleen tietoa ja kokemuksia.

Kuin yhteinen olohuone

Aaltosen mielestä omatoimikirjastoissa kiteytyy suomalaisen kirjastolaitoksen syvin olemus: luottamus ja avoimuus.

– Omatoimikirjasto perustuu täydelliseen luottamukseen, kun kaikki aineistot ovat aivan kaikkien saatavilla. Kirjasto on yleensä kuntalaisille niin pyhä, että he haluavat olla luottamuksen arvoisia.

Kuntaliiton Selkee on samaa mieltä.

– Kirjasto on poikkeuksellinen tila, koska se on ilmainen ja universaali aivan kaikille, vähän kuten yhteinen olohuone. Omatoimikirjasto auttaa vastaamaan siihen haasteeseen, että ihmisillä on erilaisia elämänrytmejä.

Selkee korostaa kirjastoammattilaisten olevan tärkeässä roolissa esimerkiksi kansalaisten digitaitojen tukemisessa, joten pelkän itsepalvelun varaan toimintoja ei voi rakentaa. Omatoimikirjaston avulla resursseja voidaan kohdistaa niihin aikoihin, jolloin käyttäjät tarvitsevat opastusta ja neuvontaa.

Lähde: STT, ANNE SALOMÄKI

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail