Fantasia ja scifi ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten kirjahyllyissä

Myyntilistojen kärkipäissä on myös kotimaisia kirjailijoita.

Fantasia ja scifi ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten kirjahyllyissä


Scifi- ja fantasiakirjallisuus ovat keikkuneet Suomen kirjamyyntilistojen kärkikymmeniköissä jo lähes kaksikymmentä vuotta.

Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen tutkija Hanna-Riikka Roineen mukaan kenties suurin tekijä kummankin genren suosion taustalla on maailmallisuus, sillä se on helppo kaupallistaa.

”Niissä rakennetaan paljon kuvitteellisia, mahdollisesti tulevaisuuteenkin sijoittuvia, maailmoja, ja tällaiset maailmat vaikuttaisivat olevan jotenkin erityisen hedelmällisiä tuotteistamiselle. Niistä löytyy paljon kaikkea tavaraa, henkilöhahmoja, tarinakulkuja ja muuta, joista sitten voidaan koko ajan rakentaa uusia tuotteita.”

Suurin osa kummankin genren myydyimmistä teoksista onkin käännöskirjoja, joista on muodostunut globaaleja ilmiöitä, kuten J.K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarjalle kävi.

”Sehän on tyypillistä, että tällaiset kansainväliset ilmiöt, mihin on muutakin tukea, kuten elokuvaa ja muuta sen tyyppistä konseptointia, näkyvät myös kirjakauppamyynnissä”, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Suosio kasvussa jo vuosikymmenen

Genrejen vakiintunut asema käy ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista, joissa kummankin genren teoksia on ollut kirjamyynnin top 10 -listoilla lähes kuukausittain aina vuosituhannen alusta lähtien.

Kirjakauppaliiton toimitusjohtajan Laura Karlssonin mukaan alalajien suosio on ollut jopa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan.

”Tarjontaahan on ollut hyvin paljon, ja kyllähän nämä genret ovat näkyneet nimenomaan nuorten aikuisten kirjallisuudessa hyvinkin vahvasti.”

Muutamat suomalaiset teoksetkin ovat päässeet listoille ja saavuttaneet kansainvälistä suosiota. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi viime vuosien bestsellerit Emmi Itärannan Teemestarin kirja ja Salla Simukan Lumikki-trilogia.

Kummallista menestystä

Hanna-Riikka Roineen mukaan suomalaisen scifin ja fantasian aiheet ovat pitkälti samoja kuin muuallakin maailmassa. Tällä hetkellä kansainvälisenä trendinä on kirjoittaa dystopioita.

Silti Suomella on myös oma scifin ja fantasian alalajinsa nimeltä suomikumma, jossa maahamme liittyviä erityispiirteitä, kuten kalevalaista mytologiaa, yhdistetään fantasiaan. Alalajille leimallista on myös toden ja tarun sekoittaminen.

Roineen mukaan termin keksinyt kirjailija Johanna Sinisalo on halunnut tuoda genren julkisuuteen.

”Sinisalo on itse sanonut suoraan, että hän haluaa puhua tästä, että Suomessakin kirjoitetaan tämän tyyppistä kirjallisuutta, että ei tehdä pelkästään realistista tai muuta sellaista.”

Sinisalon lisäksi muita tunnettuja suomikumman kirjoittajia ovat esimerkiksi Pasi Ilmari Jääskeläinen ja kansainvälistäkin huomiota saanut Leena Krohn.

Lähde: STT, KATRI KESKITALO

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Facebooktwitterlinkedinmail