Akateeminen hevitutkimus: musiikin teoriat pätevät myös metallimusiikissa

Heavy metal ja renessanssimusiikki ovat samaa perhettä.

Akateeminen hevitutkimus: musiikin teoriat pätevät myös metallimusiikissa


Vaikka hevimusiikki ja sen yleisöt ovat kansainvälisiä, mitään yhtenäistä heviarvomaailmaa ei ole. Pohjoismaissa hevimusiikki ja -kulttuuri ovat nykyään sosiaalisesti täysin hyväksyttyjä, toisin kuin monessa muussa maailmankolkassa.

Musiikkitieteen dosentti Esa Lilja on suomalaisen akateemisen heavy metal -tutkimuksen pioneereja. Hän tuntee musiikinlajin yleisimmät stereotypiat hyvin.

”Hevi pohjautuu klassiseen musiikkiteoriaan ja esimerkiksi renessanssimusiikilla ja heavy metalilla on paljon yhtäläisyyksiä”, Lilja yllättää.

Hevari Esa Lilja aloitti akateemisen hevitutkimuksen vuonna 1998. Tuolloin ei aiheesta ollut juuri mitään akateemista lähdekirjallisuutta. Väitöskirja oli valmis vuonna 2009.

Nyt hevin tutkimus on osa valtavirtaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hevimusiikki ja -kulttuuri ovat meillä nykyään sosiaalisesti täysin hyväksyttyjä, toisin kuin monessa muussa maailmankolkassa. Helsingin yliopistossa hevitutkimusta tekee tällä hetkellä myös kaksi uutta väitöskirjatutkijaa: Paolo Ribaldini tutkii lauluäänen käyttötekniikoita ja Kristian Wahlström puolestaan tutkii hevin pedagogisia ulottuvuuksia, eli sitä, miten heviä voidaan käyttää musiikinopetuksessa.

”Jos opiskelija on kiinnostunut hevistä ja suhtautuu siihen tunteella, uusi oppimateriaali voidaan rakentaa opiskelijalle jo tuttujen heviesimerkkien varaan. Niin voidaan esimerkiksi osoittaa samankaltaisuuksia eri musiikkityyleissä”, Lilja avaa.

Yhteistä hevarimaailmaa ei ole Vaikka hevi ja sen yleisö on kansainvälistä, Liljan mielestä mitään yhtenäistä heviarvomaailmaa ei ole.

”Varsinkin me keski-ikäiset hevistit olemme yhtä moninainen joukko, kuten keski-ikäiset yleensä”, 45-vuotias Lilja sanoo.

Monilla suomalaisilla hevibändeillä on vankka, vuosia ja jopa vuosikymmeniä kantanut kansainvälinen suosio – asia, joka ei ole suomalaisessa populaarimusiikissa itsestäänselvyys.

Lordi, Apocalyptica ja monet muut ovat toimineet Suomen kulttuurilähettiläinä maailmalla. Niiden on jopa nähty heijastavan suomalaista kulttuuri-identiteettiä.

Liljan mielestä suomalainen hevi on tästä huolimatta ollut aina osa kansainvälistä skeneä.- Kansalliset piirteet liittynevät ennemminkin ulkomusiikillisiin piirteisiin, kuten lyriikoiden mytologiaviittauksiin ja yleiseen imagoon. Tunnettu esimerkki tästä on Amorphis, jonka lyriikat vilisevät viitteitä kansalliseepos Kalevalaan.

Lähde: STT

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail