Vapaus ja vastuullisuus vapaaehtoistyössä

Henna Tarjanne-Lekola bloggaa: Miksi niin monet ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan ja millä motiivein?

Vapaus ja vastuullisuus vapaaehtoistyössä


Rehellisyyden ja vastuullisuuden periaatteet ovat ensisijaisen tärkeitä vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön organisoinnissa.  Paras vapaaehtoistoiminta lähtee tekijän omasta tahdosta ja kohdistuu aitoihin ja oikeisiin tarpeisiin.

Miksi niin monet ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan ja millä motiivein? Tein kyselykierroksen tuttavapiirissäni ja moni auttamistyötä tekevä koki, että jokaisen pitäisi auttaa omien resurssien mukaan.

Yksi vastaaja sanoi: ”Koen, että kun itsellä menee hyvin, on velvoitettu auttamaan muita. Suomessa moni asia olisi huonommin ilman vapaaehtoisuutta”.

Vapaaehtoistyö lisää myös osallisuuden kokemusta: ”Haluan olla osa tätä suomalaista yhteisöä ja tehdä sellaista ihmisläheistä työtä, jolla on merkitystä. Työllä on itselle hyvää tekevä vaikutus”.

Luotettavuus on tärkeä osa yhteistyötahon valinnassa: ”Kerään vain sellaisille järjestöille, joiden toimintaan luotan. Tiedän varmasti menevän perille, koska yhdistyksellä on tiukka seurausjärjestelmä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin”.

Toimintaa tehdään omien arvojen mukaisissa järjestöissä ja elämäntilannetta lähellä olevien teemojen parissa. ”Teen työtä suomalaisia auttaville järjestöille, joissa on mieluisa tehdä työtä, hyvä johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa toimintaan.”

Toinen vastaaja sanoi: ”Valitsemissani kohteissa arvopohja liittyy useimmiten lapsiin ja vähäosaisiin.”

Moni hyödyntää ammattitaitoaan vapaaehtoistoiminnassa. ”Ohjasin joogaa tapahtumassa, jonka tuotto meni hyväntekeväisyyskohteeseen. Tilaisuus onnistui hyvin ja tuntui hyvältä, että omalla työllä voi auttaa. Tällaista tekisin mielellään enemmän.”

Eläkkeellä oleva terveydenhoitaja puolestaan kertoo: ”Teen saattotyötä, koska minun on helppoa kohdata kuolema. Pidän sitä osana elämää”.

Raha- ja tavaralahjoitusten suhteen toivotaan avun suoraa kohdistumista. Parrasvaloihin nousee aika ajoin epäilyjä rahankäytön väärinkäytöksistä.

Yksi vastaaja pohtii kokemustaan: ”Yhdistyksen jäsenyys alkoi mietityttää, kun lehdissä on kirjoitettu hallitusepäselvyyksistä ja rahankäytön laiminlyönneistä. Olen silti jatkanut, sillä toivon kohteen puolesta, että asiat saadaan kuntoon.”

Hallinnointikulut pohdituttavat, mutta eivät estä lahjoittamista. ”Ymmärrän myös, että organisaatiot tarvitsevat rahaa myös toiminnan pyörittämiseen, eikä kaikki raha voi olla korvamerkittyä.”

Vapaaehtoistoiminnan tulee pohjaitua vapaaseen valintaan, ja sen vuoksi liian suurta velvollisuustaakkaa pyritään välttämään. Moni on pohtinut omia voimavaroja ja jaksamista. ”Pitää muistaa, etten ole korvaamaton ja pitää osata rajata oma jaksaminen.”

Tukihenkilö- ja ystävätoiminnassa riittävän tuen esimerkiksi työnohjauksen muodossa koettiin tärkeäksi. Tekemisessä tulisi säilyä hallinnan tunne.

Vapaaehtoistoiminnassa tulleet koskettavat kokemukset puhuvat omaa kieltään:

”Saatoin naishenkilöä sädehoitoon keskussairaalaan. Palattuamme hän halasi minua pitkään kiitokseksi.”

”Puhuin pitkän puhelun itsetuhoisen soittajan kanssa. Keskustelun edetessä huomasin henkilön rauhoittuneen ja luopuneen suunnitelmistaan.”

Ilo nousee muiden ilosta:

”Vanhusten hemmottelu- ja tanssiaishetkessä lakkasin vanhusten kynsiä ja he olivat onnellisia katselleessaan kauniita sormiaan. Muistisairaat vanhukset iloitsivat vapaaehtoisten tanssiseurasta – heitä varten oli pukeuduttu pukuun ja kauluspaitaan.”

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lue lisää tältä bloggaajalta
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail

Henna Tarjanne-Lekola

VTM Henna Tarjanne-Lekola on Viestinnän ja vuorovaikutuksen mahdollistaja & Eheys-keskuksen vetäjä vuodesta 2010. Henna työskentelee monipuolisesti kehomielen hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen kehittämisen parissa, mm Tunne & Mieli -lehden toimittajana ja Eheys-keskuksen työyhteisövastaavana. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Henna on työskennellyt 15 vuotta yhdistys- ja yritysviestinnän parissa.