Sinulle on 250 000 viestiä

Aino Pokela bloggaa: Sykkivät sydämet puhelimen näytöllä kertovat myötätunnosta ja läsnäolosta: Olen täällä, välitän sinusta, vaikkei olekaan ehditty nähdä.

Sinulle on 250 000 viestiä


Vaihdoin äskettäin puhelimeni uuteen ja puhelimeni pikaviestisovellus kysyi ystävällisesti, haluanko kenties tuoda sen löytämät lähes 250 000 viestiä uuteen puhelimeen. Hätkähdin. Mistä se nyt niin paljon viestejä löysi?

Vaikka käyhän se järkeen. Tuollainen jättimäärä hiipii kuormittamaan puhelimen muistia lähes huomaamatta. Puhelimessani on nytkin käynnissä kymmenkunta aktiivista keskustelua. Vaihdan päivittäin viestejä niin puolisoni, ystävieni, lasteni, siskojeni, vanhempieni, sukuklaanin, lasten kavereiden vanhempien, opiskelukavereiden kuin jopa ex-puolisonkin kanssa.

Keskusteluissamme käydään läpi uudet parisuhteet, erot, raskaudet, sairaudet, kuolemat, skumppatreffisuunnitelmat, vaalispekulaatiot ja arjen pienet ilot. Viestissä voi olla mielenkiintoinen linkki, hauska meemi tai hyvä huomio, uutinen omasta elämästä, ison tai pienen elämäntuskan jakamista. Aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Tärkeitä juttuja on nykyään niin helppo jakaa. Minulle viestittely sopii puhelua paremmin, vaikka erityisesti teinivuosinani kehityinkin puhelinyhtiön iloksi ja vanhempieni kauhuksi varsin eteväksi puhumaan maratonpuheluja. Edelleen hävettää ne muutamat jättilaskut, anteeksi!

Puheluista nautin edelleen, mutta nykyisellään ne vievät niin kamalasti aikaa. Puhelimeni pidän useammin äänettömällä kuin äänet päällä. Viestin tai viestiketjun voi käytännössä katsoen lukea ehtiessään ja vastata juuri silloin kun siihen on aikaa.

Tällainen yhteydenpito saattaa tuntua pinnalliselta, mutta se päästää toisen yllättävän lähelle. Hyvin pienellä vaivalla voi kertoa olevansa olemassa toiselle, vaikka välissä olisikin satoja kilometrejä, valtameri tai kummankin kiireinen arki. Tietenkään viestittely ei korvaa livekohtaamista, mutta tällaisella matalan kynnyksen läsnäololla pääsee jo pitkälle. Ainakin sillä tavoin voi pysyä kärryillä toisen elämästä, vaikka ehdittäisiin nähdä kunnolla harmillisen harvoin.

Neljännesmiljoonaan viestiin mahtuu siis paljon pöhköä, hyvää ja kaunista. Niiden välityksellä olen päässyt osallistumaan ystävän häihin toiselle puolen maapalloa ja nähnyt ensimmäisen kuvan vastasyntyneestä. Edelleen muistan, miten upea tunne oli nähdä ultraäänikuva pitkään lasta yrittäneiltä ystäviltä.

Viesteillä olen antanut tukea toiselle ja saanut sitä itse. Jos eivät sanat riitä, on vaikka pelkästään sellaisella yhdellä sykkivällä sydämellä helppo kertoa olevansa läsnä. Olen täällä sinua varten, rakas ystävä.

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lue lisää tältä bloggaajalta
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail

Aino Pokela

Aino Pokela on viestinnän tekijä ja tapahtuma-alan ammattilainen, jolla on musta vyö sosiaalisessa mediassa. Aino kirjoittaa elämästä ja ilmiöistä, asiasta ja sen vierestä. Ainon löytää somesta tunnuksella @ainopokela.