Känni ei kiinnosta – alkoholittoman oluen suosio kasvaa nopeasti

”Oluen kuluttajiin on tullut laatutietoisia nuoria.”

Känni ei kiinnosta – alkoholittoman oluen suosio kasvaa nopeasti


Suomalaisten ryystämistä olutlitroista joka vuosi yhä suurempi osa on alkoholitonta olutta. Panimoliiton jäsenet ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistaneet alkoholittoman oluen vuosimyyntinsä 2,1 miljoonaan litraan, ja vähittäiskaupassa alkoholittoman oluen menekki kasvaa kaksinumeroisia prosenttilukuja vuosittain.

”Olutkulttuuri ja olueen liittyvät mielikuvat ovat muutoksessa. Oluen kuluttajiin on tullut laatutietoisia nuoria, jotka eivät hae oluiden juomisesta päihtymystä, vaan makuelämyksiä ja vivahteita. Tämä liittyy myös varmasti aiempaa laajempaan terveellisten tuotteiden suosimiseen”, arvioi Suomen Olutseuran puheenjohtaja Antti Kotti.

Suuria kasvulukuja selittää osaltaan se, että pienikin määrä innostuneita kuluttajia voi saada aikaan suurta suhteellista kasvua, koska myyntimäärät ovat vielä hyvin pieniä suhteessa muun oluen menekkiin. S-ryhmän kaupoista ostetusta oluesta 1,5 prosenttia on alkoholitonta, ja Panimoliiton jäsenten olutmyynnistä sitä on 0,55 prosenttia.

Suomi on vastaansanomattomasti olutmaa. Mallasjuomat ovat muodostaneet puolet suomalaisten alkoholinkulutuksesta jo yli parinkymmenen vuoden ajan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot kertovat.

Hartwallin, Sinebrychoffin ja Olvin kaltaiset Panimoliiton jäsenyritykset myyvät Suomessa vuosittain olutta 380 miljoonaa litraa eli yhtä paljon kuin siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä yhteensä.

Alkoholittomissakin oluissa suomalaiset ostavat kaupasta eniten peruslageria, vaikka eri oluttyyppien tarjonta onkin kasvanut paljon.

”Toukokuun myynti kasvoi 78 prosenttia”

S-ryhmän valikoimajohtajan Antti Oksan mukaan alkoholittomien oluiden myynti on kasvanut tänä vuonna 38 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna.

”Kasvu on ollut 10 prosentin luokkaa useita vuosia, ja tänä vuonna tuli uusi kasvuloikka. Tuotteiden laatu ja maku ovat parantuneet merkittävästi, eivätkä ne ole enää paha kompromissi useimmille kuluttajille”, Oksa sanoo.

Keskon kaupoissa kasvu on ollut samansuuntaista: nyt kuukausittaista kasvua on tullut 30–40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja toukokuu oli suorastaan huikea.

”Toukokuun myynti kasvoi 78 prosenttia viime toukokuuhun verrattuna. Se varmasti osittain johtui tästä erittäin lämpimästä kelistä, eli kuluttajat ovat löytäneet alkoholittomat oluet lämpimän kelin janojuomaksi”, kertoo Keskon osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä.

Ravintolatkin lähtevät mukaan

Myös ravintoloissa yhä useammat asiakkaat haluavat oluensa ilman alkoholia.

”Kyllä se trendi on. Alkoholitonta olutta kysytään melko paljon, ja olemme lisänneet niiden valikoimaa. Ne ovat muutama prosentti kokonaismyynnistä, ja jonkin verran alkoholitonta siideriäkin menee”, kertoo ravintoloitsija Marika Tähtinen-Hakala tamperelaisesta panimoravintola Plevnasta.

”Enemmän niitä menee kuin kolme vuotta sitten. Aikaisemmin tarjolla oli lähinnä vehnäoluita ja lagereita, mutta nyt meillä on esimerkiksi belgialaisia aleja ja pale aleja, joilla on selvästi enemmän kysyntää”, kertoo ravintolavastaava Aki Nieminen panimoravintola Bruuverista Helsingistä.

Alkoholittomilla oluilla on omat makuhienoutensa

Voiko alkoholiton olut vetää vertoja perinteiselle oluelle maun puolesta? Olutliiton puheenjohtajan Aniko Lehtisen mielestä kysymys on hupsu.

”Ne panimot ovat onnistuneet, jotka ovat yrittäneet tehdä hyviä alkoholittomia oluita sen sijaan, että yrittäisivät saada alkoholittoman oluen maistumaan täsmälleen samalta kuin 5,5-prosenttinen lager. Tanskalainen Mikkeler tai skotlantilainen Brewdog ovat lähteneet juuri tällä tyylillä, ja niitä oluita juodaan nimenomaan maun takia.”

Makumaailmat väistämättä muuttuvat, kun oluessa ei ole alkoholia.

”Alkoholi pyöristää särmiä muiden aromien välillä, vähän kuin rasva ruoanlaitossa. Jos alkoholia ei ole, oluen tekijän pitää miettiä tarkemmin, miten maut sopivat yhteen. Tästä syystä alkoholittomat oluet ovat miedompia kautta linjan. Jos niistä tekee todella voimakkaan makuisia, ne voivat maistua yksipuolisilta”, Lehtinen kertoo.

Oluen perusmaut ovat humalan katkeruus, mallaksen makeus tai paahteisuus ja hiivan tuoma hedelmäisyys. Näiden välillä oluentekijä tasapainottelee.
Suomen Olutseuran puheenjohtajan Antti Kotin mukaan lähes kaikki oluttyypit voi taivuttaa alkoholittomaksi versioksi.

”Jos mennään tavallista humaloidummalle puolelle, siellä olut vaatii sellaista pohjaa, jota ei oikein tule muulla kuin sillä alkoholilla”, Kotti sanoo.

Kotin mukaan alkoholittomat oluet kannattaa juoda erittäin kylminä ja tuoreina.

”Alkoholittomiin oluisiin tulee helpommin virhemakuja, jos ne seisovat pitkään kaupan hyllyllä”, Kotti jatkaa. ”Samoin lämpeneminen tuottaa hyvin äkkiä sivumakuja, jotka eivät ole toivottavia. En sellaisia alkoholittomia oluita ole kohdannut, jotka paranisivat vähän aikaa lämpenemällä.”

Lehtinen juo itse paljon alkoholitonta olutta ja vähän alkoholillista.

”Pidän oluen mausta ja oluesta ruokajuomana, mutta en halua juoda alkoholia päivittäin. Juon alkoholitonta olutta myös virvoitusjuomien korvikkeena.”

Lähde: STT

Mikä tunne kuvaa parhaiten kokemustasi tästä artikkelista?
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail