Toinen ura

Elina Arasola bloggaa: On elämän ja työnilon hukkakäyttöä sinnitellä työssä, josta ei pidä.

Toinen ura


Nykyään ei ole tavatonta, jos tekee työikänsä aikana useamman toisistaan poikkeavan uran. Siirtyy alalta toiselle tai työpaikasta kolmanteen, viidenteenkin. Siirtymiä tehdään sekä omaehtoisesti että pakon sanelemana.

Myös päällekkäisiä uria tehdään. Toisin sanoen, hankitaan leipä kokonaisen sijaan paloina. Yksi palanen tulee kevytyrittäjyyden hengessä satunnaisina työkeikkoina. Toinen pala toistuvista pikku-projekteista. Kolmas osa-aikaisesta palkkatyöstä. Joillekin asetelma on suunniteltu ja toivottu. Joillekin se on välivaihe vakituisempaa yhtä työpaikkaa metsästäessä.

Haluan kiinnittää huomion siihen kasvavaan joukkoon, joka muotoilee uraansa omaehtoisesti. Tekee isot työelämänvalinnat itse, sisäisen palon ajamana ja jotain tiettyä tavoitetta kohti. Tai muuten vaan tahtoen pois nykyisestä taikka entisestä, vaikkei heti tietäisikään minne tie seuraavaksi vie.

Jotain vikaa siinä on oltava

Niin tavallista kuin moinen onkin, herättää uratempoilu usein hämmennystä tai epäilyä. Ei ehkä uskota, että henkilö on itse vapaaehtoisesti irtisanoutunut vakituisesta työstään. Epäillään, että työyhteisössä on vähintäänkin ollut asianomaisen itsensä aiheuttamaa skismaa siinä määrin, että on ollut pakko poistua taakse vasemmalle hyvän sään aikana. Kummastellaan henkilön täyspäisyyttä tai harkintakykyä. ”Järkevä ihminen, miten se nyt tuolla tavalla jättää hyvän työpaikkansa?”

Enää ei ole ihanteena päästä suoraan koulunpenkiltä vakituiseen eläkevirkaan. Päinvastoin. Yli viisi vuotta samassa työpaikassa ei näytä CV:ssä hyvältä oman jatkotyöllistyvyyden ja työmarkkina-arvon kannalta. Ajatellaan, että kehittymishalu ja –kyky ovat armottomasti näivettyneet. Henkilö on mukavuudenhalussaan tai silkkaa muutoksen pelkoaan jumittunut liian kauaksi aikaa saman tekemiseen. Epäilijöitä riittää.

Urastepit on tarkoitettu otettavaksi

Sitten on tapauksia, jotka hypähtelevät työstä ja tehtävästä toiseen sitä vauhtia, ettei lähisuku pysy työtilanteesta perässä. Onko kyseessä sopeutumiskyvyttömyys ja sitoutumiskammoinen pakoilu? Vai onko kyseessä henkilö, joka uteliaisuuttaan availee rohkeasti tiellensä ilmaantuvia ovia ja haluaa haastaa itseään uuden oppimiseen? Emme voi tietää. Liike on joka tapauksessa tärkeää, ei paikallaan pysyminen. Tiemmä.

Entäpä yrittäjäksi siirtyminen? Se vasta hullunhommaa onkin. Voisin kirjoittaa aiheesta kertaistumalta kymmenkunta blogia, pelkästään viiden vuoden omakohtaisella kokemuksella. Toiset kymmenen sen perusteella, mitä olen yrittäjäkollegojen touhuja läheltä seurannut. Pakkoyrittäjyys on ollut kaukana, kun on halunnut alkaa tehdä jotain sellaista, mistä maailmassa on puute tai kysyntää ja missä itse on parhaimmillaan. Yrittäjyys on todellinen moniosaajien ja yleisuteliaiden laji. Siinä linkittyy kaikki aiemmin opittu jokapäiväiseen uuden oppimiseen. Sitä paitsi yrittäjyys yhtenä uran vaiheena on yhä useammille hyvin todennäköistä, olitko sitten duunari tai valkokaulustyyppi.

Vaali työniloa

Liian moni on tyytymätön nykyiseen työelämäntilanteeseensa. On suurta elämän ja työnilon hukkakäyttöä sinnitellä työssä, josta ei pidä. Myöskään työkaverina ei ole kiva tehdä töitä henkilön kanssa, joka on tylsistynyt ja työniloton. Puhumattakaan, kuinka ikävää on joutua asiakkaaksi henkilölle, joka ei pidä siitä mitä tekee.

On melkolailla normaalia haluta työelämältä kolmekymppisenä eri asioita, kuin alle kaksikymppisenä ammatinvalintatilanteessa. Ei ole mikään uutinen, jos haluaa parikymmentä vuotta samaa tahkoa pyörittäneenä vaihtaa neljäkymppisenä alaa. On erittäin jees kokeilla jotain, mistä on aina haaveillut. On hyvä uskaltaa muuttaa työelämässä asioita mieleisekseen.

Kuskin vai pelkääjän paikalla?

Yksi asia kannattaa iskostaa mieleen, oli työtilanteesi mikä tahansa. Pidä huoli siitä, että pysyt työelämän menosta kärryillä ja että säilytät kehittymishalusi. Kyky seuraa halua. Opit kyllä uutta, kun kimmoke on kohdillaan. Ja koska vuorenvarmoja reittejä ei ole, on maastojen muuttuessa oltava valmis vaihtamaan suuntaa. Pääasia on, että olet itse kuskin paikalla.

Kirjoittaja on neljättä uraansa yrittäjänä tekevä entinen tarjoilija ja aikuispedagogi, joka on työkseen muotoillut uria ainakin 15 vuotta.

Elina Arasolan kaikki blogikirjoitukset

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail

Elina Arasola

Elina Arasola on yleisutelias yrittäjä, joka jatkaa ihmisten ammatillista kehittämistä siitä, mihin oppilaitokset lopettavat. Elina bloggaa aiheista osaaminen, oppiminen, työurat ja ihmisyys työelämässä. Tai sitten jostain ihan muusta.

SmartUp Oy
Twitter
LinkedIn
Yrittäjän elämää / FB