Lauri Tähkä paljasti haavoittuvuutensa

Lauri Tähkä antoi täydelle areenalle kasteen tunteiden meressä ja esimerkin rohkeudesta.

Lauri Tähkä paljasti haavoittuvuutensa



Ennen Hartwall-areenan konserttinsa alkua Lauri Tähkä poikkesi yrityksensä Mielen Melodioiden järjestämillä ”intohimoisilla etkoilla”. Lauri kertoi olevansa kuilun partaalla – miehen syke oli pysytellyt korkealla jo kaksi vuorokautta. Konsertti olisi päiväkirja hänen omasta elämästään.

Taiteilijan kierrokset olivat niin korkealla, että mielessä häivähti ajatus: kuinkahan kaveri mahtaa selviytyä edessä olevasta konsertista?

Patoutuvia voimia pidättelevän ensimmäisen kappaleen jälkeen Pauhaava sydän sytytti tulen. Jättiscreenin lieskat olivat ennakointia sille, mitä oli tapahtuva taiteilijan ja yleisön sisällä seuraavan parin tunnin aikana.

Helsingin Sanomat kysyi konsertin jälkeen arvostelunsa otsikossa, ”mitä ihmettä Lauri Tähkälle tapahtui loppuunmyydyllä areenakeikalla”. Arviossa ihmeteltiin sekoilua kappaleiden järjestyksen kanssa, sanojen unohtelua ja välispiikkejä. Oliko Lauri jännittynyt, väsynyt tai sairas? Konsertin loppuosaa kuvattiin keskittyneeksi ja intensiiviseksi.

Itseäni epätäydellisyys ei härinnyt – päinvastoin. En lähtenyt Tähkän konserttiin nähdäkseni loppuun asti hiotun esityksen vaan kokeakseni ruumista ja mieltä liikuttavia ja parantavia tunteita.

Kun vapiseva mies lauloi rakastetun kuolemasta kertovaa Sinä olet minun -kappaletta, yleisö näki taiteilijan sieluun, josta paljastuivat rakkaus, suru, kaipaus, raivo, katkeruus, kipu, kärsimys ja hauras toivo. Laulu olisi ollut yksinäänkin lippujen väärti. Kyse ei kuitenkaan ollut vain yhdestä laulusta. Lauri sukelsi syvälle tunteiden mereen yhdessä yleisönsä kanssa ja jätti jäljen ainakin allekirjoittaneen alitajuntaan.

Rohkeus ei ole pelottomuutta vaan sitä, että pelosta huolimatta uskaltaa paljastua ja olla läpinäkyvä. Jännitys ja epävarmuus olivat merkki Laurin inhimillisestä pelosta. Luottamus täytti miehen olemuksen, kun hänen heikkoutensa oli tullut nähdyksi, hyväksytyksi ja yli 10 000 kuilussa odottavan käsiparin kannattelemaksi.

Tuon luottamuksen suojassa näimme illan koskettavimmat tulkinnat.

Oli 10 000 kertaa palkitsevampaa ja voimauttavampaa olla yksi kannattelijoista kuin nähdä jokaiselta yksityiskohdaltaan valmista suunnitelmaa toteuttava virheetön suoritus.

Kiitos siitä, Late.

Timo Järvinen: esittely ja blogipostaukset

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail

Yhteistyössä mukana