Moniosaamisen tuska

Elina Arasola bloggaa: Olen viime vuosina kohdannut paljon ihmisiä, joiden ongelma ei ole osaamisen puute vaan sen runsaus.

Moniosaamisen tuska


Kati, opettaja-muotoilija

Monilahjakas Kati (32v.) opiskeli suorinta tietä opettajaksi, lapsuuden unelma-ammattiinsa. Hän teki opettajan työtä intohimoisesti useita vuosia. Kunnes kasvoi ammatillisesti ja ihmisenä mittoihin, jotka eivät enää mahtuneet opettajan tehtäväkentän raameihin.

Kati opiskeli omaehtoisesti lisää, tällä kertaa muotoilua. Samalla hän työskenteli tätinsä pienessä kivijalkamyymälässä, teki siellä mitä milloinkin eteen tuli. Sitten hän halusi hakeutua tiiviimmin palvelumuotoilun pariin.

Entiset ja tulevat kollegat näkevät Katin vain opettaja-profession kautta. Uusi status ei tunnu istuvan henkilöön, jonka CV:n kaikki tosissaan otettavat työt ovat kovin erilaisia verrattuna uuteen uraan, uuteen työhön. Ura peruutuspeilistä katsottuna näyttää eri kuvaa kuin se, mikä maalaa etulasin kautta lähitulevaisuutta.

Teemu, tradenomi-kädentaitaja

Teemu (42v.) aloitti työuransa 14-vuotiaana myymällä mökkimetsän halkoja naapureille. Sen jälkeen töitä on löytynyt monenmoisissa muodoissa, laaduissa ja kestoissa varsin hyvin – Teemu kun on taitava käsistään.

Asennettakin löytyi. Teemu on aina ollut kiinnostunut monista eri asioita. Hän on kekseliäs ja rohkea. Teemu halusi haastaa itseään ja alkoi kypsällä iällä vaivata päätään. Hän aloitti tradenomin amk-opinnot liiketalouden koulutusohjelmassa.

Työn löytyminen on valmistumisen jälkeen ollut yhtäkkiä vaikeaa. Teemu leimataan yksisilmäisesti tutkintoon, ei mittavaan työhistoriaansa. Miespolo kilpailee työpaikoista tuhansien muiden generalistien kanssa. Aina joku, jolla on millimetri enemmän kokemusta haettavasta työstä, menee kalkkiviivoilla ohi.

Sekä että -ihmiset

On perin inhimillistä, turvallisuuden tunnetta ruokkivaa, tunnistaa toinen ihminen joksikin itselle tutuksi. Kun tämä tuttu ihminen kasvaa, kehittyy tai suuntautuu toisaalle, vaatii se ympäristön – sinun ja minun – asetusten uudelleen säätämistä. Kerran aulaemäntä, aina aulaemäntä. Sinut muistetaan sellaisena kuin olet ensivaikutelman joskus tehnyt. Olen muuten aina ollut sitä mieltä, että ensivaikutelman tekemiseen pitää antaa useampi tilaisuus.

Sekä että -ihmiset tuntevat tuskaa, koska he kokevat olevansa vaikeita hahmotettavia. Omituisia, päättämättömiä työelämän tempoilijoita. Ympäristöstä tulee paineita olla selkeästi jotain. Jotain yhtä. Tai ainakin jotain yhtä kerrallaan. Kun niistä joko tai -ihmisistä on helpompaa saada tolkkua. Mutta minkäs teet, jos olet syntynyt tai kehittynyt särmikkääksi. Tulla nähdyksi vain yhdestä kulmasta tekee kipeää ihmiselle, jossa on paljon kulmia.

Multitalenttien tuleminen

Työelämä on monimuotoista. Osaamista on moneen lähtöön myös yhdellä ihmisellä. Joko tai -tyypit ovat katoava laji samalla kun sekä että -yksilöt nostavat vauhdilla profiiliaan. Monipuolisesti kokeneita ja näkeviä ihmisiä tarvitaan. Generalisteja ei enää pidetä mitäänosaamattomia käsienheiluttajina, kuten ehkä joskus aiemmin.

Työkuviot muuttuvat kovaa vauhtia, niin arvaamattomasti, ettei linnoittuminen yhteen hiekkalaatikkoon ole viisasta. Työelämä suorastaan huutaa monitaituruutta. Kykyä tarttua työhön kuin työhön. Heittäytymistä uusiin tuuliin. Tahtoa kokeilla ja ylittää rajoja. Oman osaamisrekisterin virittäminen aina uusiin sfääreihin on toivottavaa. Moniosaamista jopa edellytetään. Sitä arvostetaan kovasti. Näin ainakin väitetään.

Ilosanoma teille, jotka etsitte ja uskallatte valita moniosaajia tiimiinne: moniosaajia on! Heitä on paljon, ja he ovat valmiita käyttämään osaamistaan moneen eri asiaan, jopa yhtä aikaa. Itse asiassa heitä on niin paljon ja heillä on niin paljon monipuolista annettavaa, että he ovat pakahtua tilanteeseensa. Uranäkymät heiluvat kuin kompassin viisari magneettikentässä. Uteliaisuus vie heitä vimmatusti uusia seikkailuja kohti. Yhtäaikainen innostuminen aikamme monista polariteeteista on repiä heidät hajalle. Miten kertoa, mitä kaikkea minä olen? Miten ilmaista, mitä kaikkea voisin olla, miksikä tulla?

Mutta vielä on asenne- ja vastaanottopuolella tehtävä hommia, että kaikki monipuolisuus saadaan hyötykäyttöön. Työyhteisöjen monimuotoisuus lisääntyy koko ajan. Monimuotoisuuden pienin yksikkö on yksi ihminen, yksi moniosaaja. Heitä on ympärillämme enemmän kuin tiedostamme.

PS. Jos tunnet kyseistä tuskaa, katso Emilie Wapnick’n puhe multipotentiaaleista.

Elina Arasolan kaikki blogikirjoitukset

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Accountor Software Oy käsittelee henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti ja voi olla yhteydessä sinuun esimerkiksi sähköpostitse ja/tai puhelimitse. Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Facebooktwitterlinkedinmail

Elina Arasola

Elina Arasola on yleisutelias yrittäjä, joka jatkaa ihmisten ammatillista kehittämistä siitä, mihin oppilaitokset lopettavat. Elina bloggaa aiheista osaaminen, oppiminen, työurat ja ihmisyys työelämässä. Tai sitten jostain ihan muusta.

SmartUp Oy
Twitter
LinkedIn
Yrittäjän elämää / FB